Mitä nyt mieleen juolahtaa...

Kiitoksesta

8-vuotias tyttärentyttäreni oli yökylässä viime yönä. Ihana pieni neiti, viisas tyttö, jolle moni asia mitä itsekin olen koettanut opetella, on "sisäänrakennettua".

Ajattelin että katson vielä telkkaria hetken kun hän meni jo nukkumaan, mutta hän kutsui vielä minut viereensä iltarukousta lukemaan. "Yhteen ääneen" hän komensi ja kädet tietysti on ristittävä yhteen. 
Kaunis iltarukous: "Tule Jeesus lapses luo
                             armos siunaukses suo,
                             ohjaa pientä horjuvaa
                             johda tietä oikeaa."
Vielä perään tulee toinenkin: "Rakas Jeesus siunaa meitä, anna meille enkeleitä...jne.
Rukousten jälkeen hän aina lisää: "Kiitos tästä päivästä, toivottavasti huomennakin tulee kiva päivä." Luulisin että tuon lopun hän on aivan itse keksinyt, sen hän sanoo joka kerta.

Tuossa lopussa, kiitoksessa, hän tietämättään toteuttaa kiitoksen henkistä lakia. Kun kiität, elämä tuo lisää kiitettävää. Se vaan toimii, vaikka ei tarkoitakaan, mielestäni, että kiitosta on hoettava kiitoksen vuoksi. Kiitoksen voi käsittää laajemminkin, olla kiitollinen siitä mitä elämässä on hyvää. Vaikka ei aina jaksaisikaan tuntea kiitollisuutta ja pitäisi asioita itsestäänselvyytenä, siltä huomion kiinnittäminen siihen mikä  elämässä on hyvää, eikä siihen mitä siitä puuttuu, on myös kiitoksen henkiseen lakiin sisältyvä ja se tuo elämään lisää kiitettävää, vetovoiman laki toimii. 

Kaikiltahan meiltä aina puuttuu jotain. Se jokin mikä puuttuu, tulee omalla aikataulullaan, silloin kun kiinnittämme huomiomme siihen mitä meillä nyt on. Ja kiitämme siitä. Lapsi osaa sen taidon, jotenkin se taito vaan meiltä aikuistuessamme häviää ja sen joutuu opettelemaan uudelleen. 
Iltarukous on pieni asia, senkin opin lapsena, johonkin se unohtui elämän varrella, sitä taas mummotettavani minulle opettaa uudelleen. Ja kun kohta menen nukkumaan, lausun iltarukouksen,  kiitän tästä päivästä ja toivon että huomennakin on hyvä päivä. Ja "Amen" on myöskin sanottava lopuksi.